Katri Rantala (FM) valittu Ähtärin Eläinpuisto Oy:n markkinointi- ja viestintäpäälliköksi

Ähtärin Eläinpuisto Oy:n viestintä- ja markkinointipäälliköksi on valittu FM  Katri Rantala. Hän on ähtäriläislähtöinen ja ollut opiskeluaikoinaan kausityöntekijänä eläinpuiston eri palvelupisteissä. Katri Rantala aloittaa tehtävässään 14.3. ja tekee aluksi etätyötä. Vastaavassa tehtävässä työskennellyt Lea Lahtinen jää eläkkeelle kesäkuun lopussa. Kiinnostusta tehtävää kohtaan oli kiitettävän paljon, kovatasoisia hakemuksia tuli määräaikaan mennessä 35 kpl, joista viisi hakijaa valittiin haastatteluun.

Paluumuutto juurille Ähtäriin ja työhön yhteen Suomen suosituimmista matkailukohteista

Katri perheineen on suunnitellut muuttoa Ähtäriin jo pitempään. - Muutin valmistuttuani v. 2015 pohjois-Meksikoon mieheni luo, ja 2018 perustimme pienen hotellin viinitila-alueelle. Hotellin nimi on sama kuin yhdellä Eläinpuiston asukeistakin -Lumi. Muutamassa vuodessa, kovan työn tuloksena, hotellista on tullut alueen suosituimpia. Olemme saaneet hienon työporukan kokoon, pystymme nyt sen ansiosta toteuttamaan suunnitelmamme Suomeen muutosta. Meillä on 4-vuotiaat kaksoset, ja olemme aina halunneet kasvattaa lapset nimenomaan kotikaupungissani Ähtärissä. Paluumuuttajana arvostan enemmän kuin koskaan etenkin Suomen turvallisuutta, tasa-arvoa, koulutusta ja kaunista luontoa. Tulen olemaan innolla mukana Eläinpuiston, leirintäalueen ja Hotelli Mesikämmenen markkinoinnissa ja kehityksessä. Näen koko alueessa niin paljon potentiaalia, että tiedän mielenkiintoista tekemistä riittävän, kertoo nyt juurilleen palaava Katri. Ähtärin Eläinpuisto on yksi Suomen suosituimpia matkailukohteita, jossa vuosittain vierailee n. 200 000 kävijää. Luonnonmukainen eläinpuisto on tunnettu erityisesti pandoistaan ja ruskeakarhuistaan. Eläinpuisto viettää 50-v -juhlavuottaan 2023.

-Katrin koulutus ja maailmalta hankittu kokemus erityisesti turismin ja palveluiden alalta tuo tiimiimme vahvan lisän. Toivotamme lämpimästi Katrin tervetulleeksi meille töihin ja samoin koko perheen Ähtäriin, toteaa Eläinpuisto Oy:n toimitusjohtaja Arja Väliaho

Euroopan eläintarhat tukevat Ukrainan eläintarhoja

Ukrainan tilanne on järkyttänyt meitä Ähtäri Zoossa, kuten varmasti kaikkia. Olemme seuranneet maan eläintarhojen tilannetta ja avuntarvetta keskitetysti Euroopan eläintarhajärjestön, eli EAZA:n kautta. Ukrainassa on kolme eläintarhaa, jotka ovat EAZA:n jäsenehdokkaita: Harkovan, Kiovan ja Mykolajvin eläintarhat.

Ukrainasta saatujen tietojen mukaan eläintarhat saavat paljon puheluita, kirjeitä ja viestejä, joissa kysytään, kuinka niitä voi auttaa ja mille tilille varoja voi siirtää. Viesti Ukrainan eläintarhoista on, että tällä hetkellä avulle ei ole tarvetta. Tärkeintä on nyt keskittyä eläimistä huolehtimiseen, ja siihen on tarvittavat resurssit.

Jotta Ukrainan eläintarhoissa voidaan keskittyä eläimiin, EAZA huolehtii viestinnästä ja varainkeruusta. Tulevaisuuden ennakointi on tilanteessa mahdotonta, joten EAZA pitää tiiviisti yhteyttä eläintarhoihin Ukrainassa ja varmistaa, että ne saavat oikeanlaista apua sitten, kun sille on tarvetta.

Maaliskuun ensimmäisestä päivästä alkaen EAZA:lle Facebookin varainkeruun kautta lahjoitetut rahat ohjataan Ukrainan eläintarhojen auttamiseen. Keräykseen voi osallistua lahjoittamalla EAZA:n Facebook sivun kautta, tai luomalla Facebookissa varainkeruukampanjan ja valitsemalla lahjoituksen saajaksi EAZA – the European Association of Zoos and Aquaria.

Metsäpeuroja siirretty tarhasta toiseen

Ähtäri Zoon metsäpeuratarhoilla on viime aikoina ollut vilkasta liikehdintää! Eläinpuisto on mukana MetsäpeuraLIFE-hankkeessa, jonka keskeisimpiä tavoitteita on palauttaa laji sen  alkuperäisille esiintymisalueille eteläiselle Suomenselälle. Hankkeen aikana Ähtärissä syntyneet vasat voivat osallistua luontoonpalautukseen. Niistä tulee joko kantavanhempia kansallispuistojen totutustarhoihin tai eläintarhoihin tai ne lähtevät lyhyen totutustarhausjakson jälkeen luontoon. Ähtäri Zoosta siirrettiin viime viikolla kaksi vuonna 2020 syntynyttä vaadinta Ruotsiin Nordens Arkin eläinpuistoon tuomaan uusia geenejä metsäpeuratarhaan. Kuluvalla viikolla Ähtäri Zoohon saapui kaksi metsäpeuraa Lauhavuoren kansallispuiston totutustarhasta, yksi vaadin ja yksi hirvas. Vaatimen matka jatkuu Ähtäristä vielä Ranuan eläinpuistoon. Myös hirvas on tarkoitus siirtää toiseen eläinpuistoon.

 

 

Nyt meneillään olevassa metsäpeurahankkeessa pyritään vahvistamaan luonnon metsäpeurakantaa palauttamalla tarhattuja yksilöitä takaisin luontoon. Metsäpeuroja siirretään totutustarhojen jälkeen Lauhavuoren ja Seitsemisen kansallispuistoihin. Totutustarhoissa peurat harjoittelevat luonnossa selviytymistä ihmisen seurannassa ja suojassa pedoilta. Eläinpuistoilla on merkittävä rooli hankkeessa, sillä lähes kaikki totutustarhojen kantaeläimet ovat syntyneet pääosin eläintarhoissa. Eläinvaihtoja puistojen välillä tehdään, jotta tarhakannan geneettistä monimuotoisuutta saadaan kasvatettua. 

Ähtäri Zoon Pandaleivontakilpailu käynnissä

Ähtäri Zoo on avannut Pandaleivontakilpailun, johon voivat osallistua kaiken ikäiset kotikokit ja -leipurit. Kilpailuaikaa on 15.2. saakka. Voittajaleivoksen valitsee TV:n ruokaohjelmista Kokkisota, Mitä tänään syötäisiin sekä Maalla, merellä ja lautasella, tuttu kokki Linnea Vihonen. -Pandaleivonnaiskilpailun tuomarointi yhdistää useammankin intohimoni - rakkauden ruokaan mutta myös rakkauteni luontoon ja eläimiin. Odotan kilpailutöiltä innovatiivisia ja hauskoja lopputuloksia enkä malta odottaa, että pääsen valitsemaan voittajan, kertoo Linnea. Voittajan Linnea julkaisee Ähtäri Zoon Pandatalossa 4.3.22 klo 13. Kilpailun voittaja saa palkinnoksi kunniakirjan, vuoden kausikortit kahdelle Ähtäri Zoohon ja 250 euron arvoisen lahjakortin Hotelli Mesikämmeneen. Kaksi seuraavaksi sijoittunutta saa kunniakirjan ja pääsyliput eläinpuistoon koko perheelle. Voittajaleivos pääsee vuoden ajaksi Ähtäri Zoon Pandaravintolaan tarjolle.  

Myyntituotto käytetään lajiensuojeluohjelman tukemiseksi
Kisan voittajaleivonnaisesta tulee uusi tuote Pandatalon Deli & Cafen valikoimaan. Tulevan leivonnaisen tuotto käytetään pandojen lajien suojeluohjelman jatkumisen turvaamiseksi Ähtäri Zoossa. Ähtärin isopandat ovat osa Kiinan ja Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n yhteistyössä laatimaa tarhasuojeluohjelmaa. Tarhoissa Kiinassa ja eri puolilla maailmaa elävät pandat ylläpitävät tärkeää tehtävää: ne kantavat kannan turvaavaa geenivarastoa, jonka avulla sukupuuton uhkaama isopanda voitaisiin pelastaa, jos luonnossa elävät pienet populaatiot syystä tai toisesta tuhoutuisivat. Yksi suojeluohjelman tavoite on, että jos Ähtärin pandapari saa pentuja, noiden pentujen jälkeläiset elävät joku päivä vapaana luonnossa Kiinassa.

Miten osallistua Pandaleivontakilpailuun?
Kilpailutyöstä lähetetään kuva ja resepti osoitteeseen Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. tai kirjeitse Ähtärin Eläinpuisto Oy, Leivoskisa, Karhunkierros 150, 63700 Ähtäri. Myös paikanpäälle voi toimittaa valmiin leivoksen ja reseptin, yhteydenotto edeltä käsin Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.. Kilpailijan yhteystiedot ja ikä mainitaan leivonnaisehdotuksen yhteydessä.

Leivonnainen voi olla suolainen tai makea, tai näiden yhdistelmä. Leivonnaisen ulkonäön tulee jollain tavalla ilmentää pandaa.
Ähtäri Zoon raati valitsee 5 finalistia, joista Chef & Food Designer Linnea Vihonen valitsee voittajan ja kaksi seuraavaksi parasta. Kilpailun tulos julkaistaan Ähtäri Zoon Pandatalossa 4.3.22 klo 13.

Kilpailun sääntöihin voi tutustua tarkemmin täällä.

Ähtäri Zoon eläinkuulumisia – Lintujen talvi

Ähtärin Eläinpuistossa asuu useita eri lintulajeja. Lintuja voit löytää eläinpuiston eri paikoista, kuten vesilintuhallista, jossa eri vesilintulajien lisäksi asustelee sammakkoja, kaloja, vaivaishiiriä sekä myyriä. Pöllöt ja kanalinnut taas viihtyvät yhteisessä tilakokonaisuudessa, jossa on tarhojen välissä menevä käytävä - toisella puolella käytävää asuu kanalintuja ja toisella puolella käytävää pöllöjä.

Ähtäri Zoon lintukuraattorin Tuuli-Susanna Salmen mukaan vesilintuhallin eri lajit tulevat hyvin toimeen keskenään.

– Tällä hetkellä siellä on useampaa eri kokoista lajia – ihan pienestä tavista aina sinne joutseneen asti. Vesilinnut antavat hyvin tilaa toisilleen, ja löytävät hyvin paikkansa halliympäristössä. Samalla tavalla kuin luonnossakin.

Vesilintuhallissa elelee mm. kanadanhanhi, joka on Suomessa esiintyvistä hanhilajeista suurikokoisin sekä kiljuhanhi, joka on yksi Pohjoismaiden uhanalaisimpia pesimälintuja. Kiljuhanhi kuuluu romahdusmaisesti vähentyneiden lintulajiemme joukkoon. Lisäksi hallissa asustelee esimerkiksi valkoposkihanhia ja metsähanhia.

Vesilintuhallissa on iso allas, johon vaihdetaan päivittäin vesi. Hallista löytyy linnuille myös pehkua, olkea, heinää sekä pestävä betonialusta, joka on helppo pitää puhtaana. Linnut ruokitaan päivittäin, kun hoitajat tuovat ravintoa lintuja varten allasympäristön eri astioihin, joissa on esimerkiksi salaattia, jyvää ja kalaa – kukin yksilö syö niistä itselleen sopivaa ruokaa.

Vesilintuhallissa asuva kiljuhanhi on yksi Pohjoismaiden uhanalaisimpia pesimälintuja

Kanalinnut ja pöllöt samassa osoitteessa

Kanalinnut ja pöllöt jakavat saman osoitteen, kun pöllöille rakennettiin pari vuotta sitten uudet tilat kanalintutalon yhteyteen. Talon asukkien tarhat ovat mahdollisimman luonnonmukaisia, ja sinne on istutettu paljon mm. erilaista kasvillisuutta sekä kasvavia puita, jotka menevät katosta läpi.

Kanalintutalon puolella on mm. fasaaneja ja kultafasaaneja. Ähtärin kultafasaanit ovatkin hyvin imelä jengi, jonka hillityssä ytimessä ovat kanat Hillo, Hunaja ja Siirappi. Kukko Marmeladi tuo puolestaan porukkaan värikästä rokkikukkoenergiaa! Pöllötalossa taas on tällä hetkellä viisi eri tarhaa. Tarhoissa asuu eri pöllölajeja, kuten esimerkiksi tunturipöllö, joka on Suomessa äärimmäisen uhanalainen ja harvinainen. Lisäksi pöllötalossa asustelee myös muuan hiiripöllöpariskunta: Tiistai ja Torstai.

– Jos joku lintu täytyy yksilönä nostaa esille, niin kyllä se on tuo meidän hiiripöllö Tiistai. Hän on persoonana sellainen, että Tiistai hakee ruokaa jopa ihan kädestä. Lisäksi Tiistai on hyvin rohkea, ja jopa välillä se tuntuu hakevan ihan mielellään kontaktia hoitajiin. Yleensä varsinkin naaraspöllö saattaa olla hyvinkin aggressiivinen pesällään. Tiistai kuitenkin antaa ainakin minun viedä pesälleen ruokaa – siinä missä hänen puolisonsa Torstaikin.

Hiiripöllö on keskikokoinen, mustan-, tummanruskean- ja valkoisenkirjava pöllö, jonka silmät ovat keltaiset

Ähtäri Zoossa on myös väliaikaisessa hoidossa olevia villieläimiä

Vakioasukkien lisäksi eläinpuistossa on myös lintuja, jotka tarvitsevat väliaikaista hoitoa ja huolenpitoa. Parhaillaan Ähtäri Zoossa on hoidossa yksi villijoutsen, joka saapui joulukuussa eläinpuistoon Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistyksen kautta.

– Ilmeisesti joutsen oli törmännyt johonkin tai sitten sen siipi oli jäätynyt johonkin kiinni – varmuutta ei ole. Siipi oli joka tapauksessa pahasti turvoksissa ja siipisulat kärsineet, joten joutsen oli lentokyvytön. Hyvällä hoidolla kudokset ovat lähteneet kuitenkin paranemaan.

Toivon mukaan joutsen päästään vapauttamaan takaisin luontoon keväällä.

 Joutsenen kuntoutumista seuraa eläinlääkäri. Kun siiven sulat ovat ennallaan ja joutsenen todetaan parantuneen, se lasketaan eläinpuiston joutsentarhaan. Tarhassa sen käyttäytymistä seurataan ja varmistetaan, että joutsen on kykeneväinen liikkumaan normaalisti ja sen lentoharjoitukset luonnistuvat.

– Aina kuntouttavassa toiminnassamme pyrimme siihen, että hoidettavalle eläimelle ei tule liikaa ihmiskontaktia. Hoitomme tähtää aina kuitenkin yksilön luontoon vapautukseen, joten mahdollisimman vähäisellä ihmiskontaktilla yksilö myös säilyy villinä.

Ähtäri Zoossa on myös lintuja, jotka tarvitsevat väliaikaista hoitoa ja huolenpitoa. Kuvassa joulukuussa eläinpuistoon saapunut villijoutsen

 

Ähtärin eläinpuiston lumileopardeilla kevättä rinnassa

Ähtärin eläinpuistossa asuu kaksi lumileopardia, vuonna 2015 syntynyt, Englannista Ähtäriin muuttanut uros Jamal sekä vuonna 2017 syntynyt, Saksasta Ähtäriin muuttanut naaras Juma. EEP-ohjelman lumileopardikoordinaattori valitsi Juman Jamalin kumppaniksi Ähtäriin, sillä ne ovat geneettisesti toisilleen sopivat lisääntymiskumppanit. Lajikoordinaattori suosittelee lisäännyttämistä vuosittain tietyille tarhoille.

Uroslumileopardi Jamal

 

Hajuyhteys tarhasta toiseen

Lumileopardi elää luonnossa yksin ja hakeutuu lajitoverin seuraan lähinnä lisääntymiskaudella. Tästä syystä Jamal ja Juma asuvat eläinpuistossa omissa tarhoissaan. Niillä on kuitenkin jatkuvasti näkö- ja hajuyhteys tarhasta toiseen. Jokainen lemmikkikissan omistaja tietää, että kissojen tutustuttaminen toisiinsa on pitkäjänteinen ja herkkä prosessi kissaeläinten erakkoluonteen vuoksi, sama pätee myös lumileopardeihin. Pitkin syksyä Jamalin ja Juman tarhoja vaihdeltiinkin niin, että välillä Juma oli Jamalin tarhassa ja päinvastoin – jotta yksilöt tottuisivat toistensa hajuihin. Jamal ja Juma ovat koko ajan olleet kiinnostuneita toisistaan, mutta kiinnostus lisääntyi entisestään kiima-ajan lähestyessä.

 

Tutustuminen on sujunut hyvin

Lumileopardin kiima-aika alkaa usein loppuvuodesta joulukuun aikana ja kestää helmikuuhun asti. Kiimakäyttäytyminen muistuttaa suuresti lemmikkikissan kiimakäyttäytymistä mouruiluineen, merkkailuineen ja kiehnäämisineen. Varsinaisen kiima-ajan alettua Jamal ja Juma päästettiin samaan tarhaan eläintenhoitajien valvovien silmien alla tammikuun alkupuolella. Pariskunta tulee hyvin toimeen keskenään, vaikka Juma hieman äriseekin sulhaselleen kiimakäyttäytymisen mukaisesti. Jamal puolestaan kosiskelee Jumaa ja on mielin kielin tälle. Muun muassa vatsan näyttäminen kissaeläinten kohdalla merkitsee hyvän tahdon elettä. Lumileopardilla kantoaika on noin reilu kolme kuukautta, joten jos kaikki sujuu hyvin, myöhään keväällä tai alkukesästä Ähtärin eläinpuistoon saattaa syntyä lumileopardinpentuja!