Kesällä 2022 Ähtärin matkailualueen maastossa on tehty töitä hartiavoimin ja kirjaimellisesti ruohonjuuritasolla lupiinin, jättipalsamin ja kurtturuusun torjumiseksi. Työtä on tehty myös vieraslajitorjuntaan keskittyvän hankkeen toimesta. Hanke on nimeltään Haitallisiksi säädettyjen vieraslajien torjuntaa Ähtärin matkailualueella 2022. Mutta mistä tässä touhussa oikein on kyse, tai eikö tämä asia hoituisi aivan itsestäänkin?

Vieraslajeihin mahtuu niin hyvää kuin pahaakin 

Ihminen on tuonut Suomeen kasveja, joista on paljon hyötyä, kuten omena ja peruna. Omenaa yritettiin viljellä meillä jo 1500- luvulta alkaen, mutta alku oli hankalaa, sillä liian kova talvi palellutti käytettävissä olevat, ulkomailta tuodut taimet. Omenista siemeniä kylvämällä ja kokeilemalla, "huteja ja osumia"- menetelmällä, saatiin kuin saatiinkin lajikkeita, jotka sopivat tänne. Yksi ihana esimerkki on ähtäriläinen omenalajike 'Mummon puu'. Peruna puolestaan tuotiin Suomeen suhteellisen myöhään, 1700- luvulla. Nykyään jos perunapussi leviää kauppareissulla tienposkeen, peruna voi siinä itää ja kasvattaa varsiakin. Perunan varret kuitenkin hyytyvät viimeistään ensimmäisiin pakkasiin, ja metsän eläimet käyvät mussuttamassa keltaiset herkulliset tärkkelyspitoiset maavarren mukulat suihinsa, mikäli niitä on ehtinyt sinne kasvaa.

Valitettavasti jotkut ihmisen tuomat kasvit pyrkivät dominoimaan ja jättävät muun kasvillisuuden varjoonsa - tällaisia ovat esimerkiksi komealupiini, jättipalsami ja kurtturuusu.  Esimerkiksi lupiinin juurakot ovat isoja, mutta eivät näytä täällä maistuvan millekään otukselle. Lupiinin tiedetään olevan myrkyllinen kasvi. Kun kasvillisuus yksipuolistuu vieraslajien myötä, se vaikuttaa myös kasveja hyödyntäviin hyönteisiin. Onkin tärkeä osata erottaa toisistaan lajit, jotka ohjataan torjuttaviksi lakisääteisesti, ja että niiden torjuntatyö katsotaan valtakunnan ja EU:n tasolla niin tärkeäksi, että sille myönnetään julkista tukea.

Hankkeen toteutus on ollut mahdollista talkoovoimin

Valtio tukee hankkeen toimintaa Kainuun ELY- keskuksen myöntämän hanketuen avulla, ja sitä hallinnoi ja toteuttaa Ähtärin Zoo Resort Oy osa-aikaisen tekijän ja talkooväen voimin. Tuettava toiminta sisältää vieraslajien torjuntaa, jätehuoltoa, sekä opetustyötä. Hankkeen toimintana on poistettu metsien reunasta hajaesiintymiä luontoarvoiltaan arvokkaitten alueitten tuntumassa, sekä estetty vieraslajien leviämistä syvemmälle metsiin.

-Työtä tehdessä on päässyt lähietäisyydeltä näkemään perhostoukkia ja kovakuoriaisia, sekä lupiinien alta paljastuville niittykasveille heti nälkäisinä lennähtäviä perhosia ja kimalaisia, ja alueella on myös salaperäisiä kolo- ja lahopuita asukkaineen, toteaa hankevetäjä Tiina Tarkkonen tyytyväisenä. Tarkkonen on jakanut Facebook-ryhmissä faktatietoja, kuvia ja hankkeen vaiheita, vastaillut ihmisten puheluihin, sähköposteihin ja kyselyihin kylän raitilla. Paikallislehdissä on julkaistu hankkeesta aiemminkin tietoa, samoin Luonnonvarakeskuksen ylläpitämillä nettisivuilla www.vieraslajit.fi.

Maanomistaja on vastuussa omistamastaan alueesta

Luonnonvarakeskuksen ylläpitämiltä sivuilta, www.vieraslajit.fi löytyy hyvin ja helposti tietoa torjunnan kohteista. Vieraslajien, myös haitallisiksi luokiteltujen, lista on pitkä. Sivuston ajankohtaisissa kehotetaan olemaan juuri nyt silmä tarkkana: näkysikö aurinkoahvenia, täplärapuja, keltamajavankaalia, mesisilkkiyrttiä, hyytelösammaleläintä, tai kiehkuravesiruttoa? Tiettävästi näistä ei ole täältä meiltä päin vielä havaintoja tullut. Sen sijaan esimerkiksi hankalia jättiputkia on paikkakunnalla (mutta niitä ei ainakaan toistaiseksi ole löytynyt matkailualueelta). Jättiputken kanssa varovasti, jos sellainen löytyy, se voi tehdä iholle palovammoja. Niidenkin torjunnasta löytyy lisätietoja tuolta mainitulta sivustolta, ja kysyä voi vaikka ELY-keskusten ympäristöasioiden asiakaspalvelusta tai oman kunnan ympäristötoimesta. Maanomistaja on vastuussa omistamastaan alueesta, siksi maanomistajan lupa tarvitaan torjuntatoimiin aina. Organisoitua talkootoimintaa joissa taustat on järjestetty ja selvitetty, on meneillään eri järjestöillä ympäri maata, siksi apukädet ovat tervetulleita.    

Talkoolaisille kiitokset!

Kuten kaikki vapaaehtoistoiminnan parissa toimivat tietävät, hyvin ja vastuullisesti järjestetyn talkootoiminnan eteen järjestellään liuta asioita. Tarkkonen selventää, miten tämän hankkeen osalta on ennen toiminnan alkua selvitetty maanomistajan (tässä tapauksessa kaupunki) luvat, maakaapeleitten ja putkien sijainnit, talkoitten turvallisuussuunnittelu, jätehuoltojärjestelyt (jotta ei päästettäisi vieraslajeja leviämään edelleen, pitäen kuitenkin kulut kohtuullisina), tiedotus, ja talkootarjoilut.  

Ähtärissäkin asuu henkilöitä, jotka kaikessa hiljaisuudessa tekevät eri kohteissa luonnon monimuotoisuuden hyväksi talkootyötä, myös matkailualueen vieraslajitalkoissa kuluvana kesänä. Tarkkonen kertoo, kuinka mukavaa on ollut vaihtaa talkoolaisten kanssa ajatuksia joista uteliaisuus ja kokeilunhalu vain kasvaa, ja samalla oppia itsekin uutta, kuten että lupiinista ei ole ravintokasviksi, mutta sillä voi värjätä lankoja - tässähän herää uteliaisuus ja kokeilunhalu!

Seuraavat talkoot järjestetään 27.8, kokoontuminen on klo 17 Ähtäri Zoo Campingin edessä. Kuka tahansa voi osallistua, ja jäädä haluamakseen ajaksi -eli vaikka vain tutustua toimintaan hetken ajan tai jäädä useammaksi tunniksi. Samana päivänä Ähtäri Zoossa järjestetään Suomen luonnon päivä, jonka ohjelmaan kuuluu eläinopastuksia, klo 21 alkava lepakkoretki sekä mahdollisuus yöpymiseen eläinpuiston sisällä telttaillen. Voit lukea lisää tapahtumasta täältä

Hankkeen puolesta talkootoimintaa jatketaan pitkälle syksyyn, mahdollisesti lokakuun loppuun. Jolla virtaa on, voi poistaa juurakoita, mutta kukintojen ja siemenien poistaminen on fyysisesti kevyempää, eikä selkä rasitu. Kannattaa seurata tiedotusta Facebookissa tai kysyä suoraan hankevetäjältä (044 978 4042). Sopivia talkooajankohtia voi myös ehdottaa. Tervetuloa mukaan havainnoimaan, nauttimaan luonnosta, vaihtamaan kokemuksia ja tekemään omaan tahtiin. Tiedossa mehua, hyvää seuraa ja työn iloa! 

Ähtärin eläinpuistoon tuotiin viranomaisten toimesta toukokuun viimeinen päivä noin vuoden ikäinen naaraskettu, uutisoimme tästä heti vastaanotettuamme ketun. Kettu oli ensin asianmukaisessa karanteenissa hieman yli kuukauden, jonka aikana sen vointia tarkkailtiin ja samalla saatiin aikaa muokata kettutarha hänellekin sopivaksi.

Kettu oli aiemmassa kodissaan siihen asti pitänyt nimeä Keijo, mutta eläinpuistossa nimeksi vaihtuikin pian Kiki. Olemme kaikki iloisia nähdessämme nyt Kikin kotiutuneen hyvin uuteen kotiinsa ja etenkin, että Tessu on jälleen saanut seuraa.

”Kiki kotiutui uuteen tarhaansa todella nopeasti ja rennosti kaikkea uutta tutkien. Se tutkailee meidän hoitajien touhuja läheltä ja on ollut hyvin nähtävillä tarhassaan”, toteavat eläintenhoitajat tyytyväisinä uuteen tulokkaaseen.

Pandat ovat eläinmaailmassa vaikuttavan isokokoisia karhuja, joilla on voimaa paljon enemmän kuin kellään meistä. Siitä huolimatta ne ovat etenkin äänille ja muutoksille herkkiä, jonka takia olemmekin aina ottaneet melutasot huomioon kaikessa tekemisessämme ja vierailijatkin ovat nauttineet pandatalon rauhallisuudesta.

Tiineys ei ole vielä varmistunut

Kuten muutamana edellisenä keväänä, tänäkin vuonna olemme jännittäneet Lumin tiineyttä, jonka vaiheista olemme tiedottaneet pitkin kesää. Lumin puoli pandatalosta eristettiin jo heinäkuussa, ja vaikka tiineys ei ole vielä varmistunut, niin näiden viimeisten erityisen herkkien viikkojen ajaksi rauhoitamme pandatalon täysin, kunnes saamme varmistuksen näytteistä suuntaan tai toiseen. Siksi 17.8 lähtien kuun loppuun asti Lumin ja Pyryn puolet sisältä ovat kaikilta kävijöiltä suljettuna. Ulkotarha on Pyryn puolelta auki, mutta koska Pyry ei viihdy juuri ulkotiloissa kesäisin (ja etenkin hyttysaikaan), on hän usein nukkumassa ja syömässä piilossa sisätiloissaan mihin hän pääsee kulkemaan vapaasti.

Tieto tiineydestä, tai vaihtoehtoisesti valeraskaudesta, on varmistettavissa vasta lähiviikkoina, tiedotamme asiasta uudelleen heti kun tiedämme enemmän.

Alennetut lippuhinnat

Muu eläinpuistokierros, farmi, pandakahvila keittolounaineen ja matkamuistomyymälä ovat auki normaaliin tapaan. Lipunhinnat muuttuvat pandatalon muutoksien vuoksi seuraavasti: aikuiset 20€ ja lapset 3-14v 11€.

Kiitämme jo etukäteen vierailijoiden ymmärrystä näinä jännittävinä aikoina.

MetsäpeuraLIFE-hankkeelle onnistunut päätös

Ähtärin eläinpuisto on ollut mukana vuonna 2016 aloitetussa MetsäpeuraLIFE-hankkeessa, jonka keskeisimpiä tavoitteita on ollut palauttaa laji sen alkuperäisille esiintymisalueille eteläiselle Suomenselälle. Kuten suunniteltiinkin, viimeisetkin 38 metsäpeuraa vapautettiin luontoon totutustarhasta heinäkuun aikana. Nyt jäljellä on enää loppuraporttien tekemistä, ja päättäjäisiksi vuoden 2023 kesällä järjestettävä MetsäpeuraLIFE -hankkeen loppuseminaari osana Ähtäri Zoon juhlavuoden ohjelmaa.

Eläinpuistojen merkittävä rooli

Hankkeen tavoite on ollut vahvistaa luonnon metsäpeurakantaa palauttamalla tarhattuja yksilöitä takaisin luontoon. Metsäpeuroja on siirretty ensin eläinpuistoista totutustarhoihin ja sieltä Lauhavuoren ja Seitsemisen kansallispuistoihin. Totutustarhoissa peurat harjoittelevat luonnossa selviytymistä ihmisen seurannassa ja suojassa pedoilta. Eläinpuistoilla on merkittävä rooli koko hankkeessa, sillä lähes kaikki totutustarhojen kantaeläimet ovat syntyneet eläintarhoissa. Lisäksi totutustarhoista on tuotu meille luonnossa syntyneitä, geneettisesti arvokkaita hirvaita, jotka lähtevät vahvistamaan Euroopan eläintarhojen metsäpeurakannan geneettistä monimuotoisuutta.

Ähtäri Zoosta 13 metsäpeuraa osana palautusistutusta

Hankkeen aikana meillä Ähtärissä syntyneet metsäpeurat ovat siirtyneet totutustarhaan ensimmäisen kerran vuonna 2017. Kaikkiaan meiltä totutustarhoihin on siirtynyt 13 metsäpeuraa. Lisäksi meidän vaatimemme ovat vasoneet totutustarhassa ja tuottaneet siellä 11 vasaa. Tavoitteena on ollut, että hankkeen loputtua sekä Lauhanvuoren että Seitsemisen kansallispuiston tuntumassa eläisi muutaman kymmenen yksilön kokoinen, kasvava metsäpeurakanta. Tämä tavoite on onnistunut hyvin, sillä molemmilla alueilla elelee n. 40-50 yksilön kokoinen metsäpeurakanta. Sen onnistumista vahvistaa mm. Pirkanmaalla Seitsemisessä viime keväänä syntynyt ensimmäinen villi vasa. Totutustarhasta vapautettiin ensimmäisen kerran metsäpeuroja syksyllä 2019. Kaikkiaan vapauteen on nyt päässyt 81 yksilöä.

Vapautetuista metsäpeuroista osalle on asennettu satelliittipanta tai korvaan kiinnitettävä GPS-seurantalaite. Yli puolet vapautetuista eläimistä on merkitty kirkkaanvärisillä korvamerkeillä, joissa käytetyt väriyhdistelmät mahdollistavat yksilöllisen tunnistamisen. Näin metsäpeurojen liikkeistä ja selviytymisestä saadaan tietoja myös jatkossa. Vapautuksiin osallistuivat totutustarhoista vastaavat Metsähallituksen Lea Uimonen, Tero Lähteenmäki, sekä hankkeessa toiminut Milla Niemi.

Lisätietoja Ähtärin Zoon metsäpeuroista ja roolista hankkeessa

Intendentti

Marko Haapakoski

+358 30 621 5334

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Kysymyksiin itse hankkeesta ja palautusistutuksista vastaa Milla Niemi Metsähallituksesta puh. 040 724 6267.

Kesä elävöittää Farmin, eli eläinpuiston kotieläinpihan, toimintaa monessa mielessä. Farmin tunnelmaa kunnioittaen, ovat esillä etenkin perinteiset suomalaiset käsityöt ja maatilojen entisen ajan tavat toimia. Farmin pajalla takoo seppä viitenä päivänä viikossa elokuun 14. päivään saakka. Paikalla on seppämestari Juhani Krappe tiistaista lauantaihin klo 11 – 16. Takomisen lomassa seppä kertoo työstä pajalla ennen ja nyt. Pajassa on myös pieni takotuotteiden myymälä.

Näe minkälaista sepän työ on ollut kautta aikojen
Farmille tehtiin vuonna 2016 perinteinen käsityöpaja eli kaikki työtä helpottavat koneet ja sähköiset käsityökalut, jotka löytyvät nykyaikaisesta pajasta puuttuvat. Kaikki pajan työnäytökset perustuvat nyt käsityökalujen käyttöön. Tärkeintä on valottaa vieraille taonnan perusteita eli teräksen plastista muokkaamista lämmön avulla.

Onnellisen Sepän pajasta
Juhani Krappe on seppien sukua, mutta ei suoraan alenevassa polvessa. Aikakirjat äidinäidin suvusta kertovat, että Ruotsinmaalta tulivat Ähtäriin Inhan ruukille veljekset Hammar, nimikin oli enne tai sitten ammatin kautta hankittu.

Krappe on muina aikoina töissä Raaseporissa, Karjaan veturitalleilla sijaitsevassa Onnellisen Sepän pajassa. Paja on monelle tuttu joulukuun Tuomaan markkinoilta Helsingistä, sillä siellä sepät ovat takoneet yli kymmenen vuotta. Farmin pajan myymälästä löytyy samoja tuttuja tuotteita kuin jouluna. Pajan toiminta perustuu pitkälti kahteen asiaan: tilaustöiden valmistukseen niin yksityisille kuin yrityksille ja kurssitukseen. 

Mediatiedote

Julkaisuvapaa 23.7.2022

Perjantaina 22. heinäkuuta n. puoli neljältä iltapäivällä saimme viestin puiston asiakkaalta, että metsäkauriiden aitauksen vieressä puiston sisällä oli hirvi. Henkilökuntamme huomasi pian, että kyseessä ei ollut eläinpuistomme oma asukki. Hirvi liikkui kohti Kaakkolammen kahvilaa, josta se saatiin eläintenhoitajien avustuksella ajettua hirviaitauksen portista ulos ja pois puistosta n. klo 16.00. Nuori uros vaikutti tässä vaiheessa olevan hyvässä kunnossa.

Illalla noin klo 18.00 eläintenhoitajat huomasivat, että hirvi makasi puiston aidan ulkopuolella lähellä traktoriporttia mistä se muutamaa tuntia aiemmin oli mennyt ulos puistosta. Eläinpuiston intendentti Marko Haapakoski soitti silloin 112:seen ja poliisi hälytti suurriistavirka-avun paikalle. Eläintenhoitajat seurasivat tilannetta, mutta noin 20 minuutin kuluttua hirvi ei enää hengittänyt ja todettiin kuolleeksi. Virka-apu tuli juuri tällöin paikalle ja veivät hirven. Poliisikin pyörähti paikalla hetki tämän jälkeen.

Hirvi oli nuori uroshirvi, joka oli tuntemattomasta syystä hypännyt eläinpuiston aidan yli, mahdollisesti jonkun ajamana tai pelästyttämänä, koska vain äärimmäinen tilanne olisi voinut ajaa eläimen niin korkeaan hyppyyn. Hirven menehdyttyä lähempi tarkastus oli mahdollista, ja siinä huomattiin, että mitä luultavammin tämän harvinaisen korkean hypyn vuoksi se oli vahingoittanut sarviaan ja takalonkkansa seutua. Sarvet kasvavat tähän aikaan vuodesta kovaa vauhtia ja sarvissa olevan samettisen nahan alla virtaa paljon verta. Nahan rikkoutumisen aiheuttama verenhukka oli ilmeisesti heikentänyt hirveä niin, että se ei jaksanut jatkaa matkaansa ja lopulta menehtyi.   

”Eläintenhoitajat toimivat ensiluokkaisesti ja ohjasivat asiakkaat pois hirven tieltä ja hirven turvallisesti ulos puiston alueelta. Kiitämme asiasta ilmoittanutta asiakasta, ja etenkin eläintenhoitajiamme, jotka toimivat esimerkillisesti näin poikkeuksellisessa tilanteessa. Kyseessä on todella täysin poikkeuksellinen tapaus, jonka selvitystyötä jatkamme ja toteutamme mahdolliset tarpeelliset korjaustoimet niin, että vastaava ei voisi toistua tulevaisuudessa”, toteaa Haapakoski. 

 

Lisätietoja

Intendentti
Marko Haapakoski
Ähtäri Zoo
puh. 030 621 5334
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.