Kuura-joutsen takaisin luontoon

Joulukuussa 2021 Ähtäriin saapui luonnonvarainen Kuura-laulujoutsen Lempäälästä. Sen oli pelastanut paikallinen pelastuslaitos ja PESU:n eli Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistyksen vapaaehtoiset. Joutsenella oli saapuessaan kaikki oikean siiven sulat rikki, minkä lisäksi saman siiven kärki oli rikki sekä tulehtunut. Yleiskunnoltaan joutsen oli siiven vammoista huolimatta kohtalainen. Siiven vammojen takia lintu jäi eläinpuistoon hoidettavaksi.

Kuura vietti ensimmäisen kuukauden karanteenissa saaden antibiootteja tulehdukseen. Karanteenin päätteeksi se pääsi vesilintujen talvehtimistiloihin muiden lintujen seuraan. Kesän Kuura vietti samassa tarhassa siipirikkoisen Tommy-joutsenen kanssa. Toiveena oli, että se toipuisi luontoonpalautuskuntoon.

Eläintenhoidon syyskuisen tarkastuksen päätteeksi Kuuran siipi todettiin parantuneeksi. Joutsen vapautettiin eläinpuiston sisällä olevaan Kaakkolampeen, jossa sitä tarkkaillaan ja tukiruokitaan. Kuura pystyy harjoittelemaan lentolihaksiaan lammella ja lopulta lähtemään itsenäisesti vapauteen. Mikäli Kuura ei Kaakkolammesta lentoon lähde, otetaan se takaisin eläinpuiston hoitoon. Ähtärin eläinpuiston väki toivoo Kuuralle hyvää loppuelämää!

 

 

Eläinpuiston arkeen kuuluu monen muun asian lisäksi kaikkien eläinten erilaisten hoitotoimenpiteiden teko. Jokaisella puiston asukkaalla on omat tarpeensa ja niiden hoito ja ylläpito on suunniteltua toimintaa yhdessä eläintenhoitajien, Ähtäri Zoon intendentin sekä tarvittaessa eläinlääkärin kanssa. Eläinten tarpeita ennakoidaan taitavasti, jolloin vältetään moni akuutti hoitotapaus, ja ennen kaikkea pidetään eläinten olo mukavana. Viime viikolla oli Glorian vuoro päästä tarkastukseen.

Mikä ja mistä takini oikein tulee?

Takini eli härkägemssi kuuluu onttosarvisiin ja edelleen vuohieläimiin. Nimensä mukaisesti sen sarvet ovat ontot ja pysyvät eläimen päässä koko sen elämän ajan, niin naarailla kuin uroksilla. Mitä vanhemmaksi takini tulee, sitä käyremmäksi sen sarvet käyvät. Takinien sarvet eivät meillä vaadi yleensä hoitotoimenpiteitä, toisin kuin esimerkiksi hirvien ja porojen sarvet.

Takinit elävät luonnonvaraisina Himalajan bambumetsissä 2000–4500 metrin korkeudessa. Takinia ja erityisesti Sichuanin takinia pidetään Kiinassa pandan tavoin kansallisaarteena. Sen vuoksi lajilla on korkea suojelustatus maassa ja se kuuluu kansainvälisen EAZA:n ESB-suojeluohjelmaan.

Glorian sorkkahoito

Takini on sorkkaeläin, ja kuten muidenkin puistomme sorkkaeläinten (hirvien, peurojen, kauriiden, vuohien ja lampaiden) kauniit sorkat vaativat ajoittaista hoitamista, kuten sorkan (kynsimaisen rakenteen) lyhentämistä. Viime viikolla takinimme Gloria nukutettiin, jonka aikana sen sorkat tarkistettiin. Eläintenhoitajat olivat huomanneet yhdessä Glorian sorkassa pienen halkeaman, joten tarkastuksessa haluttiin todeta tarkemmassa katsomisessa esimerkiksi mahdollisen tulehduksen tilanne. Tulehdusta ei ollut ja Gloria heräsi pian uniltaan, ja käveli hoidetuilla sorkillaan saman tien prosessista sen enempää tietämättä.

Ähtäri Zoon takinit

Meillä Ähtäri Zoossa on ollut takineita vuodesta 2014, jolloin pari takinia muutti Korkeasaaresta asumaan uuteen tarhaansa ja on viihtynyt siellä hyvin. Toinen silloin saapuneista takineista olikin tiineenä, ja meillä syntynyt Topi onkin edelleen Glorian seurana. Viime keväänä meille muutti Tanskasta nuori Ninja-takini laumaa kasvattamaan. Eläinten siirto eläinpuistojen välillä on osa lajiensuojelutyötä, joka auttaa pitämään lajien geenipohjan rikkaana.

Kansainvälinen pikkupandapäivä

Lauantaina 17.9. juhlittiin eläinpuistossa pandatyttöjen päivää. Samana päivänä vietettiin kansainvälistä pikkupandapäivää ja juhlittiin Lumi-pandan kahdeksatta syntymäpäivää etukäteen. 

Kansainvälistä pikkupandanpäivää vietetään joka syyskuun kolmantena lauantaina. Tapahtuman tarkoituksena on lisätä tietoutta tästä erittäin uhanalaisesta, oman heimonsa ja sukunsa ainoasta jäljellä olevasta lajista sekä kerätä varoja lajin suojeluun sen luonnollisissa elinympäristöissä. Ähtäri Zoo osallistui pikkupandapäivään järjestämällä pikkupandaopastuksia sekä lahjoittamalla osan pehmolelujen myyntituloista Red Panda Networkille. Yhteensä Red Panda Network keräsi tapahtuman aikaan rahaa pikkupandan suojeluun yli 10 000 dollaria. Lahjoitettuja varoja RPN käyttää muun muassa suojelualueen perustamiseen pikkupandoille Nepaliin, istuttaa puita pikkupandojen luonnollisiin elinympäristöihin, valistaa samoilla alueilla eläviä paikallisia lajin suojelusta ja työllistää metsänvartijoita salametsästyksen ehkäisemiseksi. Verkoston työ on tuottanut tulosta ja pikkupandapopulaatio on lähtenyt kasvuun Itä-Nepalin alueella. 

 

Piirustuskilpailu

Osana pikkupandapäivää sosiaalisessa mediassa järjestettiin myös pienemmille taiteilijoille piirustuskilpailu, jonka osallistujien kesken arvottiin yksi pikkupandapehmo ja yksi pandapehmo. Meille lähetettiin upeita piirustuksia! Piirustuskilpailun tuotoksia on alla ihailtavissa. Kiitos kaikille osallistujille! Arvonnassa onni oli myötä Leonalla (7 v.), joka voitti pikkupandapehmon sekä Nellalla (4 v.), joka voitti pandapehmon. Onnea voittajille! 

 

 

 

 

 

 

17.9 on kansainvälinen pikkupandojen päivä (eng. Red Panda)

Pikkupanda eli kultapanda, kissakarhu tai tulikettu, ei ulkonäkönsä ja elintapojensa perusteella vaikuta kuuluvan mihinkään ryhmään, ja samalla siinä on piirteitä useista tutuista eläimistä. Se syö bambua kuten panda, sen liikkeet ovat kissamaiset ja samalla siinä on kuitenkin jotain karhumaista. Pikkupanda ei ole sukua millekään näistä ryhmistä, vaan se on petoeläinten lahkoon kuuluva nisäkäslaji, sukunsa ja heimonsa ainoa nykyisin elävä laji.

Tuuhea ja pitkä häntä ei ole vain kaunis, vaan se auttaa tasapainoilussa sekä lämmittää kylmällä ilmalla. Usein meidänkin pikkupandatyttömme River ja Phoenix ovat käpertyneet kuusen oksalle nukkumaan ja kietoneet häntänsä nenänpäätä lämmittämään.

Erittäin uhanalainen laji

Pikkupanda on erittäin uhanalainen eläinlaji, ja eläintarhojen välisillä siirroilla turvataan pikkupandojen geneettisen perimän säilyminen. Luonnonvaraisten yksilöiden määrän arvioidaan olevan alle 10 000, niidenkin uhkana on yhä mm. salametsästys ja luonnollinen elinympäristön tuhoutuminen kaupungistumisen myötä, jolloin bambu ja sopivat pesäpuut häviävät.

Miten me kaikki voimme auttaa

Lajia suojellaan eläintarhojen suojeluohjelmien lisäksi lisäämällä pikkupandojen elinalueilla asuvien ihmisten tietoisuutta lajista, suojelemalla pikkupandojen kotimetsiä ja tukemalla paikallisten toimeentuloa, jotta heidän ei tarvitse turvautua esimerkiksi salametsästykseen. Siksi myös Ähtäri Zoo tukee kansainvälistä Red Panda Networkiä lahjoittamalla osan myytyjen pikkupandapehmojen tuotoista suoraan järjestölle. Eli myös sinä voit tukea pikkupandoja tulemalla Ähtäri Zoohon ja ostamalla pienen pehmolelun tai lahjoittamalla suoraan Red Panda Networkille.

Lumi täyttää 8 vuotta

Päätimme yhdistää kaikkien pandatyttöjemme juhlinnan samalle päivälle, ja vaikka 17.9 onkin virallisesti pikkupandojen niin juhlathan vain paranevat, kun lisätään joukkoon myös synttärisankari. Pandanaaras Lumi täyttää 8 vuotta, ja juhlistamme vuosipäivää perinteisesti yllätyslahjalla, jonka avaaminen on yhtä lailla hauskaa katsottavaa meille ihmisille kuin mukava virike Lumille.

Luvassa eläinopastuksia ja lahjananto

Pikkupandojen eläinopastukset klo 11.30 ja 14.30

Lahjananto Lumille Pandatalossa klo 13.00

Pandatalossa eläinopastus klo 13.30.

Ähtäri Zoon viikko alkoi tapahtumarikkaasti myös puiston puolella. Maanantaina eläintenhoitajat huomasivat, että 7-vuotiaan lumileopardi uroksemme Jamalin etuhammas oli katkennut ja ilmeisesti tulehtunut. Jamalille tuttujen hoitajien tilannearvio oli, että se tarvitsee nopeasti hammasoperaation, jotta tulehdus ei pääse leviämään. Intendentti Marko Haapakoski keskusteli Nurmossa sijaitsevan Takalan eläinklinikan kanssa, jossa järjesteltiin hoitoaika heti seuraavalle illalle. Jamal nukutettiin ennen matkaa omassa tarhassaan, josta se siirrettiin kuljetuslaatikossa Nurmoon. Matkaan lähti myös itse Haapakoski sekä eläintenhoitaja Jenna Heinonen.

Eläinklinikalla oli tiimi valmiina odottamassa ja Jamalille tehtiin hammasoperaatio, ihmisillekin tuttu juurihoito, molempiin yläkulmahampaisiin ja laitettiin paikat estämään tulehduksia. Lumileopardin hammasoperaatio ei ole kenellekään arkinen toimenpide, ja mukana olikin erinomainen tiimi auttamassa. Seinäjoen keskussairaalan suu ja leukasairauksien poliklinikalta osaston ylihammaslääkäri Eino Ignatius sekä sairaalahammaslääkäri Antti Korhonen toivat oman erikoisosaamisensa eläinlääkäri Sami Takalan sekä klinikan hoitajien ja avustajien lisäksi.

Koska puiston eläimiä joudutaan harvoin rauhoittamaan tai nukuttamaan, päätettiin samalla tehdä Jamalille terveystarkastus. Operaatio sujui hyvin, joten Jamalin vielä heräillessä lähti Ähtäri Zoon tiimi lumileopardin kanssa takaisin. Nyt Jamal toipuu reissusta omassa tarhassaan ja on jo palannut normaaleihin touhuihinsa.

Ähtäri Zoo ja Haapakoski kiittää vielä kerran ripeästä, ammattitaitoisesta ja erinomaisesta hoidosta kaikkia mukana olleita!

TIEDOTE

Pandatalosta uutisia

Kiima-ajan jälkeen pandoille on lajityypillistä, että käytös muuttuu vahvasti hormonien myllerryksessä. Näin tapahtuu, oli kyseessä sitten tiineys tai valeraskaus. Varmistuksen suuntaan tai toiseen pystyy saamaan vasta muutamaa viikkoa ennen mahdollista synnytystä, ja siksi Ähtäri Zoo rauhoitti pandatalon kokonaan vierailijoilta jo elokuun alussa. Viikonlopun aikana pandahoitolassa saatiin varmistus hormoninäytteiden tuloksista, että Lumi, eli Jin Baobao, ei ole tällä kertaa tiineenä.

Nuorille pandoille on normaalia, että parittelu tai tiineys ei ensimmäisillä kerroilla onnista. Kahdeksan- ja yhdeksänvuotiaat Ähtäri Zoon pandat ovat vielä nuoria, ja edessä on monta yritystä. Tarhaoloissa pandat voivat elää yli 30-vuotiaiksi.

-Lumi ja Pyry alkavat nyt vasta olla parhaassa lisääntymisiässä, muistuttaa pandatoiminnan johtaja Anna Palmroth.

Arvokas tutkimustyö jatkuu

- Ähtäri Zoon hanke on vaikutuksiltaan ja laajuudeltaan kautta aikojen yksi tärkeimmistä Suomen panostuksista maailman luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen tuleville sukupolville ja voimme olla ylpeitä siitä, että Suomi ja Ähtäri Zoo tarjoavat pandoille laajimmat luonnonmukaiset tilat Euroopassa. Olemme luottavaisia, että oikea ajankohta pandapennun syntymiselle on vielä meidän lähitulevaisuudessa, ja siihen asti jatkamme Lumin ja Pyryn avulla lajin suojelua edistävän tutkimustiedon keräämistä kuten tähänkin asti, sanoo toimitusjohtaja Arja Väliaho.

Pandatalo palaa arkeensa torstaina

Lumin hormonitasot ovat jo palautumassa normaaliin ja käytös on muuttunut tuttuun tapaan rauhalliseksi, mutta uteliaaksi, joten pandatalo avataan jälleen kävijöille torstaina 1.9 ja lippuhinnat muuttuvat normaaleiksi. Tuttu arki palaa pandataloon pikkuhiljaa näiden intensiivisten ja jännittävien viime viikkojen jälkeen. Koko Ähtäri Zoon henkilökunta kiittää vierailijoita kärsivällisyydestä, sekä saamastaan kannustuksesta ja tuesta.  

 

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt sähköpostitse

 

Pandatoiminnan päällikkö

Anna Palmroth

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

 

Ähtäri Zoon toimitusjohtaja

Arja Väliaho

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.