Lauhanvuoren kansallispuiston tuntumassa syntyi viime viikolla villi metsäpeuranvasa vaatimelle, joka vapautettiin totutustarhasta viime kesänä. Nyt syntynyt vasa on tärkeä palanen metsäpeuran palautuksessa osaksi läntisen Suomen lajistoa.

Lauhanvuoren kansallispuistoon rakennettiin syksyllä 2017 totutustarha metsäpeuroille. Tarhassa on syntynyt jo 18 vasaa, mutta ensimmäistä luonnossa syntynyttä vasaa saatiin odottaa tähän kevääseen saakka. Jälkeläinen syntyi eläintarhasta tuodulle vaatimelle, joka ehti viettää totutustarhassa lähes kolme vuotta ennen vapautustaan kesällä 2020.

Vasonnan ajankohta pystyttiin päättelemään vaatimelle asennetun satelliittipannan paikannusten perusteella. Vaatimen ja vasan vointi käytiin tarkistamassa kahden päivän kuluttua vasan oletetusta syntymästä. Vasonta tapahtui kansallispuiston tuntumassa puiston länsipuolella.

”Erityisen hienon uutisen tästä tekee se, että vasonut vaadin on myös tiinehtynyt vapaudessa”, MetsäpeuraLIFE-hankkeen projektipäällikkö Sakari Mykrä-Pohja Metsähallituksesta iloitsee. ”Onnistunut vasonta osoittaa, että totutustarhasta vapautetuilla metsäpeuroilla on täydet edellytykset lisääntyä Lauhanvuoren maastoissa”, Mykrä-Pohja jatkaa.

Totutustarhasta vapautettiin ensimmäisen kerran metsäpeuroja syksyllä 2019. Kaikkiaan vapauteen on päässyt jo parisenkymmentä yksilöä. Toinen metsäpeurojen totutustarha sijaitsee Pirkanmaalla Seitsemisessä. Seitsemisessä syntyi ensimmäinen villi vasa viime keväänä.

Metsähallitus kerää yleisöhavaintoja sekä Lauhanvuoressa että Seitsemisessä villinä syntyneistä metsäpeuranvasoista. Havainnot voi toimittaa sähköpostilla hankkeen suunnittelijalle
(milla.niemi at metsa.fi).

Totutustarhaus ja palautusistutukset ovat osa vuonna 2016 alkanutta, EU-rahoitteista metsäpeuran kannanhoito- ja suojeluhanketta MetsäpeuraLIFE. Hanketta koordinoi Metsähallituksen Eräpalvelut. Totutustarhaus jatkuu vuoteen 2022 saakka. Tavoitteena on, että hankkeen loputtua sekä Lauhanvuoren että Seitsemisen kansallispuiston tuntumassa elää muutaman kymmenen yksilön kokoinen, kasvava metsäpeurakanta.

 

 

Eläinpuiston kettupariskunnalle voidaan tarjota tilavampi uusi tarha aiemmasta kotkatarhasta. Maakotkan muutettua Ranuan eläinpuistoon toisen kotkan kaveriksi myös ketuille hyvin soveltuva tarha vapautui. Uudessa tarhassa ketut voivat entistä paremmin toteuttaa luontaisia tarpeitaan, kaivaa koloja ja vetäytyä halutessaan omiin oloihinsa. Kettu hakeutuu mielellään kivenkoloon, puunsuojaan, luoliin tai rakennusten alle.

Luonnossa kettu on erinomainen sopeutuja ja sitä tavataankin lähes kaikenlaisissa elinympäristöissä. Kettu on sopeutunut jopa kaupunkiympäristöön. Sen reviirin koko voi vaihdella paljonkin, sillä reviirin kokoon vaikuttaa ravinnon määrä, lepopaikat sekä muut ketut. Kettu puolustaa reviiriään, mutta tiheän kannan alueella ketut oppivat sietämään toisiaan. Ähtärin eläinpuiston kettupariskunta on viihtynyt yhdessä hyvin.

Flowparkin tehtäväratojen laajennus on valmis avattavaksi 13.5. Ratoja on kaksi, Pandarata ja Karhurata. Pandarata seuraa jättiläispandojen ulkotarhan turva-aitaa. Karhurata ylittää kolmen 5-vuotiaan karhuveljeksen, Kasperin, Jesperin ja Joonatanin tarhan kulman vinosti lyhyeltä matkalta. Asiakkaan ollessa radalla on karhujen eläintenhoitaja radan äärellä seuraamassa ylityksiä niin kauan, että voi olla varma karhukolmikon suhtautuvan asiaan yhtä tyynesti kuin tehdyissä testiajoissa. Ratatestien tulokset vahvistivat sen, että karhut seuraavat hiljaisella radalla liikkuvia ihmisiä uteliaina, mutta rauhallisina, tai sitten ne eivät kiinnitä rataan huomiota lainkaan. "Tunnemme karhujen luontaisen käyttäytymisen ja niiden mieltymykset. Ne ovat sosiaalisia ja pitävät sopivasta määrästä virikkeitä. Kun asiakas on karhuradalla, voivat karhut aina vetäytyä sisätiloihinsa niin halutessaan", kertoo intendentti Marko Haapakoski.
Kuten muillakin Flowparkin rataosuuksilla, saavat asiakkaat perehdytyksen radoilla liikkumiseen myös näillä osuuksilla ja osaaminen varmistetaan ennen seikkailuradalle siirtymistä. Eläinpuistossa olevilla rataosuuksilla on lisäopastus, joka huomioi näiden ratojen erityispiirteet. Flowparkin työntekijä huolehtii asiakkaan sujuvasta etenemisestä radalla tehtävän ajan. Asiakkaan irtotavarat, kuten esim. puhelin, kerätään pois ja luovutetaan asiakkaalle radalta poistuttaessa.

Eläinten hyvinvointi on eläinpuiston toiminnassa etusijalla
Ähtärin eläinpuisto avattiin 17. kesäkuuta 1973. Puisto on perustamisestaan lähtien tehnyt pitkäkestoista työtä lajiensuojelun eteen yhteistyössä eurooppalaisten eläintarhojen kanssa. Tärkeä osa toimintaa on myös opetuksellisuus ja yhteistyö eri oppilaitosten kanssa.

Tervetuloa 15.5. mukaan matkailunmäen kevätsiivoustalkoisiin! Aloitamme klo 11, kokoonnutaan Hotelli Mesikämmenen parkkipaikalle. Keittiötoimenjohtaja Hannu Nordlund huolehtii talkooväen jaksamisesta. Omat haravat ja lapiot mukaan!

Osallistuneiden kesken arvotaan 4 aikuisen pääsylippua eläinpuistoon.

Ähtäri Zoon muraalikilpailun yleisöäänestys on päättynyt. Määräaikaan mennessä saatiin 29 työtä ehdolle Karhulan muraalin aiheeksi. Näistä töistä valittiin kolme ehdokasta yleisöäänestykseen. Töitä kävi äänestämässä 1191 muraalitaiteesta kiinnostunutta.

Voittajaksi valikoitui Jurvan yhtenäiskoulun lähettämä ehdotus, joka keräsi annetuista äänistä 50%. Työssä pikkukarhu ja isokarhu. Kokonaisuus on taitavasti toteutettu, ja käytetyt värit ovat kauniit ja harmoniset. Toiseksi äänestettiin Kurikan yhteiskoulun kisaan lähettämä työ, se keräsi 36% annetuista äänistä. Kolmanneksi tuli Kuopion steinerkoulu 14%:n äänisaaliilla. Onnea voittajille!

Äänestäneiden kesken arvoimme palkintoja:
Nelimarkkamuseon vuosilipun voitti Jaana Rasi,
Ähtäri Zoon pääsyliput 2 kpl Tomi Helander,
Ähtäri Zoon pääsyliput 2 kpl Tiina Hietakangas,
Ähtäri-tarjotin Eeva-Riitta Sarvela,
Ähtäri-tarjotin Eila Kuoppa-aho,
Ähtäri-tarjotin Mervi Hakala.

Voittajille on ilmoitettu henkilökohtaisesti. Kiitos kaikille osallistuneille! Kilpailun pääpalkinnon arvo on
1740 € (rahapalkinto 300 € ja 40 kpl Ähtäri Zoon pääsylippuja). Lisäksi kaksi ansioitunutta suunnitelmaa palkitaan 100 € rahapalkinnolla ja kunniamaininnalla. Muraali toteutetaan kesäkuun alussa taiteilija J-P Köykän toimesta.

Ähtärin Eläinpuisto Oy:n ympäristökasvattajaksi on valittu biologian ja maantieteen aineenopettaja FM Selma Närkki Kaustiselta. Selma aloittaa tehtävässään 7.6. Avoinna olleeseen tehtävään tuli 7 hakemusta. Päätös Selman valinnasta syntyi yksimielisesti.
"Ähtärin eläinpuistoon haettiin pedagogian ja koulutuskentän tuntevaa biologia. Kiinnostuin heti monipuolisesta tehtävästä, koska se vastaa koulutustani ja kokemustani työelämässä. Minulla on kokemusta niin perusopetuksen kuin lukiokoulutuksen puolelta. Ähtärin Eläinpuiston ympäristökasvattajana voin yhdistää biologin ja opettajan ammattitaitoni luonnon monimuotoisuuden ja luonnonsuojelun opettamiseen", kertoo Selma.

Ympäristökasvatus on osa lajiensuojelutyötä
Kansainvälinen eläinlajien suojelutyö on tärkeä osa eläintarhojen tekemää yhteistyötä, johon myös Ähtärin luonnonmukainen eläinpuisto osallistuu. Yhteistyön avulla maapallolla on kyetty säilyttämään lajeja, jotka muuten jo olisivat kuolleet sukupuuttoon. Opetus- ja opastustyö ovat merkittävä osa lajiensuojelussa. Opetuksen tavoitteena on saada ihmiset arvostamaan luonnon monimuotoisuutta.
Selma Närkki toteaakin ympäristökasvattajan tärkeimmän tehtävän olevan kaiken ikäisten kiinnostuksen herättämisen luontoa kohtaan ja ympäristötietoisuuden kasvattamisen. Eläinpuiston elämyksellinen lähestymistapa on opetustyössä erinomainen, sillä eläinten näkemisestä ja tarinoiden kuulemisesta syntyy pysyvämpi muistijälki.

Ympäristökasvattajana aiemmin toiminut Sanna Palvanen siirtyy toisen työnantajan palvelukseen, WWF:n ympäristökasvattajaksi. Ähtärin Eläinpuisto Oy:n väki toivottaa Sannalle menestystä uudessa työssään ja Selman tervetulleeksi mukaan eläinpuiston monipuoliseen toimintaan.

Lisätiedot:
Intendentti
Marko Haapakoski
+358 30 621 5334 (työaikana)
marko.haapakoski(at)ahtarizoo.fi

Selma Närkki
selma.narkki(at)ahtarizoo.fi