Ähtäri Zoon eläinkuulumisia – Lintujen talvi

Ähtäri Zoon eläinkuulumisia – Lintujen talvi

Ähtärin Eläinpuistossa asuu useita eri lintulajeja. Lintuja voit löytää eläinpuiston eri paikoista, kuten vesilintuhallista, jossa eri vesilintulajien lisäksi asustelee sammakkoja, kaloja, vaivaishiiriä sekä myyriä. Pöllöt ja kanalinnut taas viihtyvät yhteisessä tilakokonaisuudessa, jossa on tarhojen välissä menevä käytävä - toisella puolella käytävää asuu kanalintuja ja toisella puolella käytävää pöllöjä.

Ähtäri Zoon lintukuraattorin Tuuli-Susanna Salmen mukaan vesilintuhallin eri lajit tulevat hyvin toimeen keskenään.

– Tällä hetkellä siellä on useampaa eri kokoista lajia – ihan pienestä tavista aina sinne joutseneen asti. Vesilinnut antavat hyvin tilaa toisilleen, ja löytävät hyvin paikkansa halliympäristössä. Samalla tavalla kuin luonnossakin.

Vesilintuhallissa elelee mm. kanadanhanhi, joka on Suomessa esiintyvistä hanhilajeista suurikokoisin sekä kiljuhanhi, joka on yksi Pohjoismaiden uhanalaisimpia pesimälintuja. Kiljuhanhi kuuluu romahdusmaisesti vähentyneiden lintulajiemme joukkoon. Lisäksi hallissa asustelee esimerkiksi valkoposkihanhia ja metsähanhia.

Vesilintuhallissa on iso allas, johon vaihdetaan päivittäin vesi. Hallista löytyy linnuille myös pehkua, olkea, heinää sekä pestävä betonialusta, joka on helppo pitää puhtaana. Linnut ruokitaan päivittäin, kun hoitajat tuovat ravintoa lintuja varten allasympäristön eri astioihin, joissa on esimerkiksi salaattia, jyvää ja kalaa – kukin yksilö syö niistä itselleen sopivaa ruokaa.

Vesilintuhallissa asuva kiljuhanhi on yksi Pohjoismaiden uhanalaisimpia pesimälintuja

Kanalinnut ja pöllöt samassa osoitteessa

Kanalinnut ja pöllöt jakavat saman osoitteen, kun pöllöille rakennettiin pari vuotta sitten uudet tilat kanalintutalon yhteyteen. Talon asukkien tarhat ovat mahdollisimman luonnonmukaisia, ja sinne on istutettu paljon mm. erilaista kasvillisuutta sekä kasvavia puita, jotka menevät katosta läpi.

Kanalintutalon puolella on mm. fasaaneja ja kultafasaaneja. Ähtärin kultafasaanit ovatkin hyvin imelä jengi, jonka hillityssä ytimessä ovat kanat Hillo, Hunaja ja Siirappi. Kukko Marmeladi tuo puolestaan porukkaan värikästä rokkikukkoenergiaa! Pöllötalossa taas on tällä hetkellä viisi eri tarhaa. Tarhoissa asuu eri pöllölajeja, kuten esimerkiksi tunturipöllö, joka on Suomessa äärimmäisen uhanalainen ja harvinainen. Lisäksi pöllötalossa asustelee myös muuan hiiripöllöpariskunta: Tiistai ja Torstai.

– Jos joku lintu täytyy yksilönä nostaa esille, niin kyllä se on tuo meidän hiiripöllö Tiistai. Hän on persoonana sellainen, että Tiistai hakee ruokaa jopa ihan kädestä. Lisäksi Tiistai on hyvin rohkea, ja jopa välillä se tuntuu hakevan ihan mielellään kontaktia hoitajiin. Yleensä varsinkin naaraspöllö saattaa olla hyvinkin aggressiivinen pesällään. Tiistai kuitenkin antaa ainakin minun viedä pesälleen ruokaa – siinä missä hänen puolisonsa Torstaikin.

Hiiripöllö on keskikokoinen, mustan-, tummanruskean- ja valkoisenkirjava pöllö, jonka silmät ovat keltaiset

Ähtäri Zoossa on myös väliaikaisessa hoidossa olevia villieläimiä

Vakioasukkien lisäksi eläinpuistossa on myös lintuja, jotka tarvitsevat väliaikaista hoitoa ja huolenpitoa. Parhaillaan Ähtäri Zoossa on hoidossa yksi villijoutsen, joka saapui joulukuussa eläinpuistoon Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistyksen kautta.

– Ilmeisesti joutsen oli törmännyt johonkin tai sitten sen siipi oli jäätynyt johonkin kiinni – varmuutta ei ole. Siipi oli joka tapauksessa pahasti turvoksissa ja siipisulat kärsineet, joten joutsen oli lentokyvytön. Hyvällä hoidolla kudokset ovat lähteneet kuitenkin paranemaan.

Toivon mukaan joutsen päästään vapauttamaan takaisin luontoon keväällä.

 Joutsenen kuntoutumista seuraa eläinlääkäri. Kun siiven sulat ovat ennallaan ja joutsenen todetaan parantuneen, se lasketaan eläinpuiston joutsentarhaan. Tarhassa sen käyttäytymistä seurataan ja varmistetaan, että joutsen on kykeneväinen liikkumaan normaalisti ja sen lentoharjoitukset luonnistuvat.

– Aina kuntouttavassa toiminnassamme pyrimme siihen, että hoidettavalle eläimelle ei tule liikaa ihmiskontaktia. Hoitomme tähtää aina kuitenkin yksilön luontoon vapautukseen, joten mahdollisimman vähäisellä ihmiskontaktilla yksilö myös säilyy villinä.

Ähtäri Zoossa on myös lintuja, jotka tarvitsevat väliaikaista hoitoa ja huolenpitoa. Kuvassa joulukuussa eläinpuistoon saapunut villijoutsen