Uutiset

Mitä Ähtäri Zoossa tapahtuu

Eläinmaailman isät

Eläinmaailman isät

Eläinmaailman isät

Eläinkunnassa on isiä moneen lähtöön. Eläinisät osallistuvat – tai ovat osallistumatta – jälkeläistensä hoitamiseen hyvin eri tavoin. Eläimet eivät välttämättä noudata sellaista lisääntymiskäyttäytymistä kuin ihmiset, koska eläinmaailmassa tärkeintä on lisääntymisen tehokkuus. Kullekin lajille on kehittynyt erilaisia vanhemmuusjärjestelmiä sen mukaan, mikä toimii parhaiten.

Meidän ihmisten on helppo ihailla eläinmaailmassa niitä eläinlajeja, joiden urokset osallistuvat jopa pentujen kasvattamiseen, mutta lajikohtainen ihanne isyydestä täyttyy suurimmalla osalla lajeista jo onnistuneen parittelun tapahtuessa.

Pöllöt jakavat vanhemmuutta

Koska naaras hautoo munia pesässä, se ei pääse lähtemään ruoanhakureissuille vaarantamatta muniaan. Taatakseen onnistuneen hautomisen, tehtävänjako on pöllöpareilla selvä: koiras ruokkii naarasta koko haudonta-ajan. Pöllöt munivat yleensä keväällä, ja silloin kannattaa metsässä kulkijan perääntyä pöllön tai pesän huomatessaan, koska sekä koiraat että naaraat puolustavat toisinaan aggressiivisestikin poikasiaan. 

Karhu-uros on yksinäinen metsän kuningas

Uroskarhut elävät yleensä luonnossa yksin ja hakeutuvat naaraskarhujen seuraan vain niiden kiima-aikaan. Uroskarhun ainut ajatus on lisääntyminen, ja siksi se ei luonnollisesti siedä muita uroksia ja sen luontoon kuuluu etsiä kiimassa olevia naaraita.

Karhuemo pysyttelee pentujensa kanssa kaukana kaikista uroksista, tutuista ja vieraista, koska pennut seuraavat emoa jopa kolme vuotta ja niin kauan kun pennut ovat karhuemon seurassa se ei tule kiimaan. Mikäli uroskarhu kohtaa pennut se saattaa tappaa koko pentueen, jotta naaras tulisi nopeammin uudelleen kiimaan. Jos uroskarhu tunnistaa viimevuotisen parittelukumppaninsa ja siten myös pentunsa, se jättää usein “perheensä” rauhaan.

Kettu-isä hoitaa pesuetta yhdessä emon kanssa

Koiraeläimillä urokset osallistuvat usein jälkeläisten hoitamiseen. Uroskettu hoitaa poikasiaan yhdessä naaraan kanssa. Pentuaikana uroksen tehtävä on kantaa ruokaa emolle ja vartioida pesää sillä aikaa kun emo hoitaa imetyksen. Kun pennut ovat isompia uros osallistuu pentujen metsästystaitojen opettamiseen.

Susi kasvattaa laumassa

Susilaumassa on usein yksi alfauros ja/tai alfanaaras, jotka ovat laumansa lisääntyvät yksilöt. Alfauroksella on siis usein yhdessä alfanaaraan kanssa jaettu johtajarooli, ja se on myös lauman muiden jäsenten isä. Sudet elävätkin usein tiiviissä laumassa, jossa jokaisella on oma paikkansa. Kuten johtajuus, myös vanhempien roolitus on jaettu isän ja äidin kesken. Isä ottaa osaa tuoreen tulokkaan hoitamiseen, ruokkimiseen ja myös puolustaa pentujaan erilaisilta uhilta. Susi-isät osaavat myös olla leikkisiä pentujen kanssa, ja leikin kautta opettaa tärkeitä taitoja.

Ilves ja lumileopardi

Ilves ja lumileopardi ovat molemmat kissaeläimiä, ja se näkyy heidän käyttäytymisessään myös suvun jatkamisessa. Luonnossa sekä ilves, että lumileopardi elävät yksin tutulla reviirillään ja lähestyvä naaraita ainoastaan kiima-aikaan. Paritteluaika kestää noin viikon ja sen jälkeen koiraat, mahdolliset tulevat isät, lähtevät takaisin omille reviireilleen.

Ähtäriläistä bambua pandoille

Ähtäriläistä bambua pandoille

Tiedote
Julkaisuvapaa 1.11.2023

 

Ähtäriläistä bambua pandoille
Lokakuun viimeisenä aamuna, sakean lumisateen keskellä Ähtärin eläinpuiston pandalaan tuotiin lasti ähtäriläisten kasvattamaa bambua. Kyseessä on vuosien 2016-2019 aikana ProAgria Etelä-Pohjanmaan toteuttama Bambua pandalle -Leader-hankkeeseen osallistuneiden kasvattajien satoa. Hankkeen rahoitti tuolloin Kuusiokuntien kehittämisyhdistys Kuudestaan ry. Hankkeen päättymisestä on jo useampi vuosi, mutta muutama aikanaan hankkeeseen osallistunut kasvattaja on jatkanut työtään bambun parissa. Heistä kaksi, Jari Luokkakallio ja Helena Salokangas, toivat tiloiltaan tuoretta bambua ja jäivät kertomaan, miten bambun kasvatus on jatkunut hankevuosien jälkeen. 


Bambun kasvatuksen plussat ja miinukset
Luokkakallio pohtii bambun kasvatuksen haasteita, ja toteaa niiden olevan mittava alkuinvestointi sekä vähälumiset, mutta kylmät talvet. Alkuinvestointi on huomattava etenkin laajemmalle alalle istutettaessa, koska monivuotisina kasveina yhden bambutaimen hinta liikkuu 20€ ja 30€ välillä. Istutuksen jälkeen bambun kasvatuksen uhkana ovat lumettomat pakkastalvet sekä kevättalven ja kevään kuivattavat tuulet. Paksulumisina talvina kestävimmät bambulajit pärjäävät kyllä hyvin mutta lumettomana pakkastalvena bambujen maanpäällinen osa paleltuu, joskin versoo keväällä uudestaan, mikäli juuristo on suojattu pakkaselta. 


Toisaalta bambu kasvaa erittäin nopeasti ja sama pensas kestää jopa vuosikymmeniä hyvin hoidettuna ja otollisessa ympäristössä. Yksi yleinen kasvattajien huoli ei bambua näytä koskevan, nimittäin pensaiden suojaaminen Suomen luonnon eläimiltä. Niin Luokkakallio kuin Salokangaskin toteavat, että jopa jänikset menevät ennemmin muiden pensaiden kimppuun. 

Jari Luokkakallio Helena Saloranta

Jari Luokkakallio ja Helena Salokangas Pandatalossa 31.10.2023, taustalla isopanda Pyry.


Miten kävi hankkeen jälkeen ja mikä Ähtärissä kasvatettu bambulaji on Pyryn ja Lumin herkkua? 
Hankkeen aikana Luokkakallio huomasi, että jotkut lajit maistuvat Ähtärin eläinpuiston pandoille paremmin kuin toiset. Pandoille on tyypillistä, että toistaiseksi tuntemattomasta syystä bambukasasta valikoituu syötäväksi vain tietyt lajit tai tietyt osat bambuista. Erilaisia bambulajeja on kaikkiaan noin tuhat, hankkeessa testattiin yli 20 pakkasenkestävää lajia, joista jatkoon valikoitui kymmenkunta pakkasenkestävintä ja/tai pandoille maistuvaa lajia. 


Bambuja on kasvutavaltaan kahta erilaista. Hankkeessa testattiin molempia lajeja. Hankkeen  kokemusten mukaan matalat mätästävät lajit (Fargesiat) ovat parhaiten talven kestäviä. Maavarsia tekevät lajit (Phyllostachykset, Pseudosasat) tuottavat satoa huomattavasti nopeammin ja enemmän, mutta niiden talvenkesto on hieman Fargesioita heikompi.  Ähtärin eläinpuiston pikkupandoille maistuu parhaiten Fargesia-lajin bambut ja Phyllostachys bissettii ja Pseudosasa japonica  -bambut ovat isopandojen herkkua.

Hankkeen alussa mukana oli n. 50 kasvattajaa, joista suurin osa jättäytyi pois jo saman vuoden talvena, silloin yli -30 asteen pakkaset veivät sadon joulukuussa vähäisen lumikerroksen vuoksi. Myös Luokkakallio kertoo, että häneltä jäi ensimmäiseltä talvelta henkiin vain yksi bambupensas, mutta hänet on saanut jatkamaan bambun parissa kiinnostus lajiin. Salokangas puolestaan kertoo, että hänellä bambut ovat kestäneet todella hyvin vuodesta toiseen, ja nyt näkyy kuinka hyvin pensaat ovat jo muodostaneet pitkät juurensa. Isopandojen rouskuttaessa tyytyväisenä bambua Ähtärin Pandatalossa molemmat kasvattajat toteavat jatkavansa bambun kasvatusta myös tulevaisuudessa.

 

Lisätietoja:

Arja Väliaho, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Ähtärin eläinpuiston toimitusjohtaja
 
Jari Luokkakallio
Ähtäriläinen bambun kasvattaja 
p. 0400-297235
Hui mikä Halloween!

Hui mikä Halloween!

Halloweenia vietetään lokakuun viimeisenä päivänä, eli pimeimmän syksyn aikana. Vaikka monen jouluihmisen tekisi jo mieli aloittaa joulun valmistelu ja tuoda vähän valoa pimeyteen, niin odotetaan vielä hetki.

Mistä tämä pelottavaksi ja karkkien täyteiseksi muodostunut juhlapäivä on oikein lähtöisin? Halloweenilla on pitkät perinteet, eikä juhla ole suinkaan viime vuosikymmenen aikana alkanut villitys. Halloween on alkuaan muinaisten kelttien talven alkamisen päivä samhain, jolloin vainajahenkien uskottiin liikkuvan. Nimi on lyhenne englannin sanoista ”All Hallows' Eve” eli kaikkien pyhien aatto.

Tänä vuonna eläinpuistomme juhlistaa tätä kaikkien pyhien aattoa monella uudella tavalla. Kaikki alkaa tiistaina 31.10. kun puistoomme on ilmainen sisäänpääsy kaikilta, jotka ovat pukeutuneet Halloweeniin sopivaan asuun -oli se sitten pelottava kasvomaalaus tai naamiaisasu. Silloin kannattaakin tulla kiertämään metsäinen reittimme ja bongailla mitä hurjempia kanssavierailijoita!

Samana päivänä avaamme Farmin navetan ylisille jännittävän, perheen pienimmille hiukan pelottavankin, Halloween navetan jossa voi nähdä luurankoja ja Farmin vanhoja työkaluja hämähäkinseittien peitossa, sekä noidan höyryävän padan, jossa valmistuu mitä erikoisimmat liemet. Tule siis rohkeasti katsomaan mitä navetan ylisillä odottaa suljettujen ovien takana!

Perheen pienimmät, ja etenkin heidän vanhempansa, nauttivat varmasti Farmin Aitassa olevaa sadonkorjuu ja kurpitsateemaista valokuvauspaikkaa. Astu sisään aittaan ja ota mitä kauneimmat syyskuvat kurpitsojen ja heinäpaalujen keskellä muistoksi kuluneesta vuodesta.

Meille suomalaisille tutumpana Pyhäinpäivänä, 4.11, juhlistetaan myös vainajia, ja usein vieraillaan hautausmaalla viemässä kynttilöitä rakkaiden haudoille. Samana päivänä voi vierailla myös eläinpuistossa lasten kanssa, koska liput ovat silloin erikoishintaan: aikuiset 15€ ja lapset 10€. Lipun hintaan kuuluu myös päivän ohjelma, joka taatusti viihdyttää lapsia: Pandatalossa on kasvomaalauksia klo 11-12 ja Hirvi-laavulla on jännittävä tarinatuokio nuotion äärellä klo 14! Hurjan kasvomaalauksen kanssa onkin jännittävä kiertää eläinpuistoa, ja sen puolivälissä istua mukavasti nuotion äärelle kuuntelemaan taidokkaasti kerrottua jännitystarinaa. Päivästä puhutaan taatusti vielä pitkään kotonakin. Kierroksen päätteeksi voi vierailla vielä Farmilla ja sen Halloween navetassa ja aitassa, koristelut ovat silloin esillä viimeistä päivää.

Toivomme paljon kävijöitä, kutkuttavaa Halloween tunnelmaa ja juuri sopivaa jännitystä tähän pimeimpään aikaan. Tervetuloa!

Kansainvälinen lumileopardipäivä

Kansainvälinen lumileopardipäivä

Tänään, 23.10, vietetään kansainvälistä lumileopardipäivää. Sen tarkoituksena on lisätä tietoutta tästä kauniista, arvokkaasta, uhanalaisesta lajista ja tukea sen suojelua.


Lumileopardit elävät Himalajalla ja Keski-Aasian vuorilla yleensä 3000-5400 metrin korkeudessa. Ne suosivat puutonta aluetta, ja elävät nimenomaan vuoriston puurajan yläpuolella. Ne liikkuvat mielellään kallioisissa laaksoissa hämärällä, siellä on hyvä piileskellä mutta laaja näköyhteys tarkkailuun. Niiden tassut ovat isot, ja toimivat ikään kuin lumikenkinä lumen päällä kävellessä. Häntä on tuuhea ja pitkä, sen avulla lumileopardi tasapainottelee vuoristoisessa maastossa, pitkillä hypyillään ja se lämmittää mukavasti kerälle käpertyessä.


Lumileopardit ovat ujoja kissoja ja tunnettuja yksineläjiä. Ne pysyttelevät ihmisiltä piilossa -niin luonnossa kuin täällä meilläkin. Nämä hurjan näköiset kissaeläimet eivät ole lähtökohtaisesti ihmisiä kohtaan aggressiivisia, Himalajalla ja Keski-Aasiassa ei ole yhtään tiedettävää lumileopardin hyökkäystapausta.

Lumileopardi on uhanalaisuusluokitukseltaan vaarantunut, niitä on jäljellä luonnossa arviolta 3920-6390 yksilöä. Lumileopardikantaa uhkaa kolme merkittävää tekijää:
- Ilmastonmuutoksen aiheuttama puurajan nouseminen.
- Salametsästys
- Saaliseläinten väheneminen paikallisten kestämättömän metsästyksen seurauksena

Lumileopardien suojelemiseksi tehdään paljon työtä ympäri maailmaa. Niiden elinalueita suojellaan perustamalla suojelualueita. Salametsästystä vastaan alueella liikkuu partioita ja paikallisten ympäristötietoutta lisätään ympäristökasvatuksella. Lisäksi alueelle on kehitteillä petokorvausjärjestelmä. Kaikki 12 lumileopardimaata ovat sitoutuneet lumileopardin suojeluun ja lajia tutkitaan tehokkaiden suojelutoimenpiteiden selvittämiseksi. Eläintarhojen lumileopardeista pidetään tarkkaa kantakirjaa, jotta eläinten perimä säilyisi mahdollisimman monipuolisena ja eläimet terveinä. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa lumileopardeja voitaisiin istuttaa takaisin alkuperäisille alueille. Tätä ennen vainon ja salametsästyksen olisi kuitenkin vähennyttävä.

Voit tukea lumileopardien suojelua esimerkiksi lahjoittamalla Snow Leopard Trustille, he tekevät suojelutyötä lumileopardin luontaisella alueella. Myös vierailu eläinpuistossa on osa lajinsuojelun tukemista, koska eläinpuistoissa tehtävä tutkimustyö luo koko ajan arvokasta tietoa lajin parempaa suojelua varten.

 

Esteettömyys eläinpuistossa

Esteettömyys eläinpuistossa

Eläinpuisto mukana esteettömyyshankkeessa

Esteettömyyteen olisi helpointa vaikuttaa jo rakennusten ja palveluiden suunnitteluvaiheessa, mutta muutoksia voi tehdä myös jälkikäteen ja pienilläkin korjauksilla voidaan saada merkittävä kehitys aikaiseksi.

Kuudestaan ry:n toimialueen vammaisjärjestöt nostivat viime vuonna esille tarpeen kehittää palveluiden esteettömyyttä ja saavutettavuutta, ja tästä sai alkunsa toukokuussa 2022 hanke Palvelujen esteettömyyden ja saavutettavuuden parantaminen, johon myös Ähtäri Zoo lähti innokkaana mukaan. Hanke on Kuudestaan ry:n rahoittama ja Ähtäri Zoo Resort Oy:n toteuttama.

Hankkeen aikana kartoitettiin ja ohjattiin palveluiden esteettömyyttä

Reilun vuoden kestäneen hankkeen aikana hankevastaava Virpi Kanth suoritti esteettömyyskartoituksia, joiden pohjalta hän toimitti kehittämisehdotuksia sekä toimenpidesuunnitelman vierailemissaan kohteissa. Ähtäri Zoolle tehtyjä kehittämisehdotuksia laitettiin työn alle jo heti ensimmäisen kartoituskerran jälkeen kesällä 2022 ja niitä on tehty vuoden ajan pikkuhiljaa eri puolilla puistoa ja aluetta. Kyseessä oli niin pieniä kuin isompiakin korjauksia kuten tukikaiteiden lisäyksiä, huomiotarrojen kiinnityksiä ja opasteiden uusintaa. Myös eläinten aitauksiin lisättiin katseluaukkoja ja puiston kiertävää soratietä tasoitettiin. Tehtävälistalla on toki vielä asioita, eikä ihme, kun kyseessä on yli 60 hehtaarin alue, mutta koko ajan mennään oikeaan suuntaan.

Nyt voit varata pyörätuolin ajolaitteen kierrokselle mukaan

Eläinpuiston esteettömyys pääsi ison harppauksen eteenpäin tänä syksynä, kun yhteistyökumppanin löydyttyä saatiin kaksi sähköakulla toimivaa pyörätuolin ajolaitetta, joita saa nyt varata tarvittaessa käyttöönsä Ähtäri Zoon myyntipalvelusta Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.. Ajolaitteen avulla paikoin mäkinen 3km pituinen eläinpuistokierros taittuu hyvin myös pyörätuolissa istuvalla. UNAwheel -merkkinen Maxi ajolaite sopii lähes kaikkiin pyörätuolimalleihin, mutta eläinpuistossa sen voi varata myös kätevästi pyörätuolin kanssa. Ajolaite mahdollistaa eläinpuistokierroksen tekemisen mielekkäästi fyysisesti vammaiselle tai liikkumis-/toimimisesteiselle henkilölle.

Varattavissa oleva ajolaite

 

Päätöstilaisuudessa hankkeen huipennus

Palvelujen esteettömyyden ja saavutettavuuden parantaminen -hankkeen päätöstilaisuus pidettiin Hotelli Mesikämmenessä 12.10. Paikalla oli Kanthin lisäksi Ähtärin Eläinpuiston toimitusjohtaja Arja Väliaho, sekä uusia ajolaitteita ja puistokierrokselle tehtyjä muutoksia testanneet Hannu Kolunsarka ja Petri Lamminaho, sekä heidän avustajansa Petri Hella. Koekäyttäjät kehuivat puistossa tehtyjä muutoksia ja etenkin ajolaitteiden tuomaa helpotusta kierrokselle.

Väliaho muistuttaa, että esteettömyys on eläinpuistolle tärkeä asia, ja sen kehittämiseen suhtaudutaan aina positiivisesti. Olemme oppineet hankkeen aikana paljon uutta, ja Virpi on vastannut kaikkiin kysymyksiimme aina nopeasti ja asiantuntevasti, kiittää Väliaho. Työ esteettömyyden eteen jatkuu myös tulevaisuudessa Ähtäri Zoossa.

Voit lukea lisää eläinpuiston esteettömyydestä osoitteessa www.ahtarizoo.fi/info/esteettoemyys

Farmin maalaismarkkinat 7.10.

Farmin maalaismarkkinat 7.10.

Ähtäri Zoon Farmin suositut maalaismarkkinat järjestetään lauantaina 7.10.2023 klo 10-14. Tule tutustumaan perinteiseen kotieläinpihaamme maksutta, ja tee samalla ostoksia paikallisilta käsityöläisiltä ja yrittäjiltä. Farmin eläimet ovat meille kaikille tuttuja, mutta miten yllättävän ihanaa onkaan rapsutella lehmiä, lampaita ja vuohia, siinä aikuisenkin mieli heltyy! Eläintenhoitaja järjestää opastetun ruokintakierroksen, joka on kaikille vapaa klo 12.30-13.00. Silloin pääset antamaan lampaille, vuohille, lehmille ja hevosille ruokaa ihan kädestä pitäen -taatusti unohtumaton elämys monelle pienelle ja miksi ei isommallekin. 

Myytävänä markkinoilla on muun muassa käsitöitä, leivonnaisia, puukoruja, hilloja, kananmunia ja käsityölankoja. Ruokapuolesta vastaa jo markkinoilla tuttu näky Rieväkylän lettu. Osa myyntikojuista on Farmin tuvan sisätiloissa, joissa toimii nykyään arkisin päiväkotiryhmä. Eli samalla pääset näkemään, miltä näyttää päiväkotiryhmän tilat idyllisessä maatilan tuvassa. 

Farmin alueella on oma sepän paja, jossa seppä takoo tuotteitaan markkinapäivänä. Pajasta voi myös ostaa kotiin vietäväksi mitä kauniimpia taottuja tuotoksia!

Jos sinua kiinnostaa lähteä kokeilemaan myyjän onnea, niin nyt on oiva mahdollisuus varata ilmainen markkinamyyntipaikka. Ehkäpä saat markkinoilla kokoon mukavan matkakassan syyslomaa varten.  Myyntipaikan voit varata sähköpostitse Ähtäri Zoon myyntipalvelusta Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Alakategoriat

Asiakaspalvelu

Karhunkierros 150, 63700 Ähtäri
030 62150
info@ahtarizoo.fi

Myyntipalvelu

Karhunkierros 150, 63700 Ähtäri
Arkisin klo 9-16
030 621 5444
sales@ahtarizoo.fi

Seuraa meitä